Hei! Olen Kaisa ja sairastuin syömishäiriöön juuri lukion loputtua 18-vuotiaana (olen syntynyt -76).

Tarkoituksena oli vain hieman laihduttaa, mutta huomaamattani syömättömyydestä ja syömisen suunnittelusta, pakonomaisesta liikunnasta ja tarkoista aikatauluista tuli elämäni sisältö, turhan pitkäksi aikaa.

Se rajoitti sosiaalisia suhteita ja aiheutti ahdistusta lähes kymmenen vuoden ajan.

Onneksi elämässä oli kuitenkin muutakin, ja pikkuhiljaa minusta alkoi tuntua siltä, että nyt riittää, en halua pelkästään miettiä syömistä kaiken aikaa!

Helppoa syömishäiriöstä toipuminen ei ollut, eikä se tapahtunut hetkessä, mutta mahdollista se on!

Monen vuoden aikana iskostuneet tavat jäävät kehoon ja aivoihin, mutta elämä on niin paljon ihanampaa ja parempaa ilman anoreksiaa, oikeaa elämää. Taisteleminen kannattaa!

kaisa(at)etelansyli.fi