Joulu lähestyy, ja sen tunnelma on kaikkialla ympärillämme. Monille joulu on rauhoittumisen ja yhdessäolon aikaa, mutta syömishäiriötä sairastavalle joulun aika voi nostattaa vaikeita tunteita.
Syitä tähän on monia: hoitotahot voivat olla kiinni, arjen rutiinit rikkoutuvat, ja ennen kaikkea jouluna korostuvat ruokaan liittyvät tilanteet. Joulupöytään istuminen muiden tekemän ruoan ääreen voi tuntua lähes mahdottomalta ajatukselta.
Sairastava ja hänen läheisensä voivat pysähtyä pohtimaan, miten joulun voisi kohdata mahdollisimman myötätuntoisesti ja turvallisesti.
Joulun ennakoiminen yhdessä
Joulun tilanteita, kuten ruokaan liittyviä hetkiä, voi lähestyä pienin askelin ja lempeydellä. Yhdessä voi pohtia, miten ruokailuja voisi helpottaa.
Voit läheisenä kysyä:
“Miten haluaisit, että olemme jouluna?”
”Onko jotakin, mikä helpottaisi oloasi?”
Tuon tapaiset kysymykset viestivät, että toinen tulee nähdyksi ja kuulluksi.
Sanat voivat satuttaa tai tukea
Sanojen voima on valtava, sillä ne herättävät tunteita. Me kaikki vaikutamme joulun ruokapuheeseen.
Tuttuja lauseita, kuten “tuli syötyä ihan liikaa”, kuulee jatkuvasti, ja juuri tällainen puhe voi lisätä syömiseen liittyvää ahdistusta – etenkin, jos oma ruokasuhde on hauras.
Ruoasta ja liikunnasta voi puhua neutraalisti. Ne eivät ole palkintoja eikä rangaistuksia. Jouluna saa syödä hyvin. Niin saa myös arkena.
Olisi tärkeää, ettei kenenkään syömistä kommentoida – ei myöskään sitä omaa syömistä. Kun ruokarauha säilyy, yhteiset hetket tuntuvat kevyemmiltä ja turvallisemmilta ja samalla merkityksellisemmiltä.
Joulu on niin paljon muutakin kuin ruokaa
Joulu on yhdessäoloa, elokuvia, käsitöitä, ulkoilua, tuoksuja, lämpöä ja palautumista.
Voimme löytää niitä asioita, jotka tuovat hyvää oloa ilman ruokaan liittyvää painetta. Iloa tuovien asioiden ei tarvitse olla isoja tai ”jouluisia”.
Ennen joulua voi pohtia yhdessä niitä asioita, jotka tuovat iloa ja merkitystä. Joulua ei tarvitse viettää tietyn kaavan mukaan vain, koska muut tekevät niin.
Minusta onkin ihana ajatus, että joulusta voi luoda juuri oman näköisen ja keskittyä niihin asioihin, jotka ilahduttavat itseä.
Voisikohan joulun ympärille mahdollisesti luoda uusia perinteitä, jotka liittyvät itselle mieluisiin asioihin?
Yhdessä läheisten kanssa voisi pohtia tämänkin tyyppisiä asioita.
Ahdistuksen hallinta
Joulu voi herättää monenlaisia tunteita. Ahdistus on yksi niistä. Vaikka tunne on haastava, sitä voi oppia tunnistamaan ja säätelemään lempeästi. Tässä on kolme konkreettista tapaa rauhoittaa itseä ahdistavana hetkenä:
1. Tunteen tunnistaminen
Ensimmäinen askel ahdistuksen hallinnassa on tunteen tunnistaminen. Kun tunnistamme, mitä koemme, voimme myös vaikuttaa siihen tietoisesti.
- Pysähdy ja tunnustele, missä kohtaa kehoa ahdistus tuntuu (esim. vatsassa, rinnassa)
- Mieti, millainen tuntemus on. Tämä auttaa kohdentamaan ja täsmentämään tuntemusta. Onko se esimerkiksi puristava, jännittynyt tai levoton?
- Kirjoita tunne ylös tai kerro siitä turvalliselle läheiselle
- Voit myös purkaa tunnetta fyysisesti esimerkiksi venyttelemällä tai itkemällä.
2. Kehon rauhoittaminen
Toisena ahdistuksen hallintakeinona toimii kehon rauhoittaminen. Se voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita: jollekin se voi olla lämmin suihku ja toiselle meditaatio.
Voit kokeilla, toimisiko sinulle esimerkiksi:
- Lämmin suihku tai kylpy: veden lämpö voi rentouttaa lihaksia ja rauhoittaa mieltä.
- Kevyt liikunta tai ulkoilu: rauhallinen kävely, venyttely tai vaikka joogaharjoitus voivat auttaa purkamaan jännittynyttä kehoa.
- Läsnäoloharjoitukset: Kiinnitä huomio hetkellisesti ympäristön ääniin, tuoksuihin ja valoihin. Tämä auttaa pysähtymään ja vähentää mielen harhailua ahdistuksen hetkellä.
3. Omien rutiinien rakentaminen
Rutiinit tuovat turvallisuuden tunnetta ja auttavat hallitsemaan stressiä.
- Valitse muutama itsellesi tärkeä keino ahdistuksen lievittämiseen ja harjoittele niitä etukäteen.
- Esimerkkejä: pieni tauko rauhallisessa tilassa, hengitysharjoitus, musiikin kuuntelu tai kirjan lukeminen.
Ahdistuksen hallinnasta voi kehittää pysyvän taidon kokeilemalla erilaisia keinoja ja löytämällä niistä itselle sopivimmat. Kun keinot ovat tuttuja, niiden käyttö sujuu helpommin myös joulun aikana.
Muistutus: Haluan korostaa, että yllä mainitut itsehoito-ohjeet eivät korvaa ammattiapua vaan toimivat hoidon ja kuntoutuksen tukena.
Pienet ilon lähteet
Jouluun liittyy helposti suorittamista. Mitä jos kiinnittäisimme huomiota pieniin ilon lähteisiin? Mitkä ovat sinulle sellaisia pieniä asioita, jotka tuovat iloa joulun aikaan?
Ovatko ne esimerkiksi:
- valot
- villasukat
- raikas ilma
- lempimusiikki
- hiljainen hetki
- lumi
- lemmikin seura
- kirjan lukeminen
- lautapelit
Tai jotakin ihan muuta? Koska nämä ovat niin henkilökohtaisia, ne voivat tuntua erityisen arvokkailta.
Joulun saa ja voi rakentaa juuri sen näköiseksi, mikä tuntuu tässä hetkessä turvalliselta ja mahdolliselta.
Joulun tarkoitus on olla itselle mukavaa aikaa, joka mahdollistaa arjesta irtautumisen. Joulun kauneus löytyy pienistä, merkityksellisistä hetkistä.
Lempeää joulunaikaa toivottaa teille,
vapaaehtoinen Kata
Lähteet
Mua ahdistaa! – muutama vinkki ahdistuksenhallintaan – Syömishäiriöliitto-SYLI ry
