Kristiina, miten sait kuulla Etelän-SYLI:stä ja mikä sai sinut lähtemään vapaaehtoistoimintaan mukaan?
Elämä syömishäiriön ohjaamana ei ollut kivaa, kaunista eikä hauskaa. Silti siitä poisoppiminen oli elämäni haastavin koulu. Toipumiseen tarvittiin paitsi omaa tahtoa, myös muiden tukea. Vertaistukiryhmässä käyminen oli yksi tärkeä ja koskettava paikka. Se antoi sellaista valoa, mitä muualta ei ollut mahdollista saada. Kun muutin Helsinkiin opiskelujen perässä, syömishäiriö oli jäänyt jo taakse. Ajatukset olivat kuitenkin vielä kiinni sairaudessa. Kartta kädessä suunnistin kohti Kaapelitehdasta ja katsoin ympärilleni. Oranssin hehkuisesta, hyväksyvästä, lämpimästä ja ymmärtävästä tunnelmasta löysin oman paikkani. Tiesin missä haluan tehdä vapaaehtoistyötä.
Millaista vapaaehtoistyötä teet?
Olen mukana Etelän-SYLI:n hallituksessa. Ohjaan myös syömishäiriötä sairastavien ja siitä toipuvien vertaistukiryhmää.
Mikä saa sinut ihastumaan?
Aurinkoiset aamut, hetket ystävien kanssa, liikunnan ilo, uusien asioiden oppiminen ja onnistuminen, hiihtoretket keväthangilla, myötätuuli pyöräillessä, luontomaisemat, elävä liekki, yhteisöllisyys, iltatee
Mitä muuttaisit nykyisessä mediakulttuurissa?
On kovin surullista kuinka vahvoja mielikuvia ulkonäköön tässä yhteiskunnassa liitetään. Hoikkuus edustaa tehokkuutta, elämänhallintaa ja itsekuria. Hoikka ihminen nähdään menestyjänä. Lihavuus taas yhdistetään laiskuuteen, vähävaraisuuteen, saamattomuuteen ja jopa heikkouteen. Näiden kulttuuriin syvälle juurtuneiden käsitysten perusteella ei oikeastaan ole yllättävää miksi hoikkuutta niin määrätietoisesti tavoitellaan. Tai miksi elokuvien sankareiksi lähes poikkeuksetta selviytyvät hoikat ja vahvat. Tai miksi mainonnassa yhä edelleen halutaan hakea huomiota hoikkuuteen tukeutuen. Mitä jos ulkonäön asettamat käsitykset pyyhittäisiin pois ja ihminen voisi osoittaa arvonsa puhtaasti ja kokonaan muilla keinoin? Sillä tottahan on, että jokaisen ihmisen sydämestä löytyy paljon suurempia asioita kuin ulkoa päin voi koskaan nähdä. Koolla ei saa olla väliä, niin kauan kun ihminen on terve ja o n n e l l i n e n.
