Tukea, tietoa ja neuvontaa syömishäiriöön sairastuneille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille.

Etelän-SYLI ry on Helsingin ja Uudenmaan alueella toimiva Syömishäiriöliiton alueyhdistys. Pyrimme lisäämään tietoisuutta syömishäiriöiden monimuotoisuudesta ja vakavuudesta.

Nuorehko naishenkilö selin kameraan, taustalla epätarkasti kuvattua kaupunkitilaa – on ilta

Syömishäiriöstä on mahdollista toipua.

Sinun ei tarvitse
jäädä yksin.

Syömishäiriöstä on mahdollista toipua. 

Pienin askelin, kaikessa rauhassa, itseä kuunnellen. Olet tervetullut vertaistukiryhmiin, luennoille ja virkistymään kanssamme.

Voit olla syömisen kautta oireileva, syömishäiriötä sairastava, siitä toipuva tai rinnalla kulkeva läheinen.

Toimintaamme osallistumisen alaikäraja on 15 vuotta.

Tapahtumat

Views Navigation

Event Views Navigation

Tämä viikko

Viikko / Events

Liity tiedotuslistalle!

"*" näyttää pakolliset kentät

Toimenpide

Etelän-SYLI
on mulle
pelastusrengas.

Verkkoluennot

Videon oikeasta yläkulmasta voit selata soittolistan muita videoita.

Syömishäiriö transsukupuolisena

Tullessani kaapista transsukupuolisena monet läheisistäni eivät ymmärtäneet tilannettani ja sain paljon tökeröitä sekä joskus jopa ilkeitä kommentteja.

Syömishäiriö ja seksuaalisuus

Seksuaalisuus on paljon monimuotoisempaa kuin usein ajatellaan. Se kuuluu kaikille, ja vaikeistakin kokemuksista voi toipua.

Työntekijät

Eva Roos

Eva Roos
Vastaava toiminnanohjaaja (talous, hallinto, kurssit)

045 841 6853
Taika Kuula

Taija Kuula
Toiminnanohjaaja
(viestintä, tapahtumat, luennot)

050 359 9476

Anu Laukkanen
Vapaaehtois- ja vertaistukitoiminnan koordinaattori (talous, hallinto, kurssit)

040 535 1626

Facebook

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
Kuormittavassa tilanteessa vanhemmalla ei ole välttämättä voimavaroja, aikaa tai osaamista etsiä itselleen omatoimisesti tukea, jos sitä ei mistään vanhemmalle tarjota.

Tuen saaminen vaikuttaa osin olevan kiinni vanhemman omasta aktiivisuudesta, voimavaroista ja verkostoista. 

Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa heikoiten jaksavat vanhemmat jäävät ilman tukea tai vähemmälle tuelle. 

▪

Tuetta jääminen voi pahimmassa tapauksessa käynnistää myös vanhemman psyykkisen oireilun, mikä aiheuttaa vanhemmalle itselleen subjektiivista haittaa, mutta voi myös hidastaa sairastuneen lapsen paranemisprosessia.

Vanhemmat, joille tarjottiin yksilöllistä tukea lapsen sairauden aikana, kärsivät merkittävästi vähemmän masennuksesta ja ahdistuksesta verrokkeihin nähden.

▪

Alakouluikäisten lasten syömishäiriödiagnoosit ovat nousussa, mutta syömishäiriöihin erikoistuva hoito keskittyy usein teini-ikäisiin. Tämä siten kuormittaa myös sairastavien lasten vanhempia. 

▪

Mielenterveysongelmat ovat nykyään suurin syy työkyvyttömyydelle ja kuten opinnäytteessämme toteamme, lapsen syömishäiriö heikentää vanhempien jaksamista ja voimavaroja merkittävästi.

Lapsen sairauden vuoksi töistä pois jääminen ja/tai sairauslomalla oleminen ei
ole tavatonta. Vanhempien vahvemmalla tuella lapsen sairastaessa voitaisiin ehkäistä vakavampien ongelmien syntyä.

▪

Syömishäiriöiden varhainen tunnistaminen ja tietämyksen lisääminen sairaudesta oppilas- sekä perusterveydenhuollossa lienevät olevan avainasemassa tilanteiden pahenemisen ehkäisemiseksi.

Myös vanhempien kuuleminen sekä heidän mukaan ottaminen lapsen hoitoon olisi erittäin tärkeää. 

Tukeminen merkitsee myös riittävää tiedon ja ohjauksen tarjoamista vanhemmille. Lisäksi tulisi myös paremmin tiedottaa saatavilla olevista taloudellisista sekä muista tuen muodoista. 

▪

Etelän-SYLI:n tarjoama vertaistoiminta sai paljon kiitosta kyselymme vastauksissa, mikä osoittaa heidän toimintansa arvokkuutta. 

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

Lähde:
Michaela Keränen & Elisa Palmroos. ”Syömishäiriö on 24/7 meidän elämässä ja se on helvettiä.” Vanhempien kokemuksia saamastaan tuesta lapsen sairastaessa syömishäiriötä. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2024.

Linkki: 
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/855593/Keranen_Palmroos.pdf?sequence=2&isAllowed=y

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

#Tietotorstai lisää tietoisuutta ja ymmärrystä syömishäiriöiden monimuotoisuudesta.

Julkaisemme tutkimuksiin perustuvaa tietoa eri syömishäiriöistä, syömisen ongelmista, kehonkuvasta ja liikuntatottumuksista.

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

Tukea, tietoa ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville, syömishäiriöstä toipuville ja sairastavien läheisille:
www.etelansyli.fi

Kuormittavassa tilanteessa vanhemmalla ei ole välttämättä voimavaroja, aikaa tai osaamista etsiä itselleen omatoimisesti tukea, jos sitä ei mistään vanhemmalle tarjota.

Tuen saaminen vaikuttaa osin olevan kiinni vanhemman omasta aktiivisuudesta, voimavaroista ja verkostoista.

Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa heikoiten jaksavat vanhemmat jäävät ilman tukea tai vähemmälle tuelle.



Tuetta jääminen voi pahimmassa tapauksessa käynnistää myös vanhemman psyykkisen oireilun, mikä aiheuttaa vanhemmalle itselleen subjektiivista haittaa, mutta voi myös hidastaa sairastuneen lapsen paranemisprosessia.

Vanhemmat, joille tarjottiin yksilöllistä tukea lapsen sairauden aikana, kärsivät merkittävästi vähemmän masennuksesta ja ahdistuksesta verrokkeihin nähden.



Alakouluikäisten lasten syömishäiriödiagnoosit ovat nousussa, mutta syömishäiriöihin erikoistuva hoito keskittyy usein teini-ikäisiin. Tämä siten kuormittaa myös sairastavien lasten vanhempia.



Mielenterveysongelmat ovat nykyään suurin syy työkyvyttömyydelle ja kuten opinnäytteessämme toteamme, lapsen syömishäiriö heikentää vanhempien jaksamista ja voimavaroja merkittävästi.

Lapsen sairauden vuoksi töistä pois jääminen ja/tai sairauslomalla oleminen ei
ole tavatonta. Vanhempien vahvemmalla tuella lapsen sairastaessa voitaisiin ehkäistä vakavampien ongelmien syntyä.



Syömishäiriöiden varhainen tunnistaminen ja tietämyksen lisääminen sairaudesta oppilas- sekä perusterveydenhuollossa lienevät olevan avainasemassa tilanteiden pahenemisen ehkäisemiseksi.

Myös vanhempien kuuleminen sekä heidän mukaan ottaminen lapsen hoitoon olisi erittäin tärkeää.

Tukeminen merkitsee myös riittävää tiedon ja ohjauksen tarjoamista vanhemmille. Lisäksi tulisi myös paremmin tiedottaa saatavilla olevista taloudellisista sekä muista tuen muodoista.



Etelän-SYLI:n tarjoama vertaistoiminta sai paljon kiitosta kyselymme vastauksissa, mikä osoittaa heidän toimintansa arvokkuutta.

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

Lähde:
Michaela Keränen & Elisa Palmroos. ”Syömishäiriö on 24/7 meidän elämässä ja se on helvettiä.” Vanhempien kokemuksia saamastaan tuesta lapsen sairastaessa syömishäiriötä. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2024.

Linkki:
www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/855593/Keranen_Palmroos.pdf?sequence=2&isAllowed=y

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

#Tietotorstai lisää tietoisuutta ja ymmärrystä syömishäiriöiden monimuotoisuudesta.

Julkaisemme tutkimuksiin perustuvaa tietoa eri syömishäiriöistä, syömisen ongelmista, kehonkuvasta ja liikuntatottumuksista.

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

Tukea, tietoa ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville, syömishäiriöstä toipuville ja sairastavien läheisille:
www.etelansyli.fi
... Katso lisääKatso vähemmän

17 tuntia sitten

Instagram

Kuormittavassa tilanteessa vanhemmalla ei ole välttämättä voimavaroja, aikaa tai osaamista etsiä itselleen omatoimisesti tukea, jos sitä ei mistään vanhemmalle tarjota.

Tuen saaminen vaikuttaa osin olevan kiinni vanhemman omasta aktiivisuudesta, voimavaroista ja verkostoista.



Tuetta jääminen voi pahimmassa tapauksessa käynnistää myös vanhemman psyykkisen oireilun, mikä voi hidastaa sairastuneen lapsen paranemisprosessia.

Vanhemmat, joille tarjottiin yksilöllistä tukea lapsen sairauden aikana, kärsivät merkittävästi vähemmän masennuksesta ja ahdistuksesta verrokkeihin nähden.



Alakouluikäisten lasten syömishäiriödiagnoosit ovat nousussa, mutta syömishäiriöihin erikoistuva hoito keskittyy usein teini-ikäisiin. Tämä siten kuormittaa myös sairastavien lasten vanhempia.



Lapsen sairauden vuoksi töistä pois jääminen ja/tai sairauslomalla oleminen ei
ole tavatonta. Vanhempien vahvemmalla tuella lapsen sairastaessa voitaisiin ehkäistä vakavampien ongelmien syntyä.



Syömishäiriöiden varhainen tunnistaminen ja tietämyksen lisääminen sairaudesta oppilas- sekä perusterveydenhuollossa lienevät olevan avainasemassa tilanteiden pahenemisen ehkäisemiseksi.

Myös vanhempien kuuleminen sekä heidän mukaan ottaminen lapsen hoitoon olisi erittäin tärkeää.

Tukeminen merkitsee myös riittävää tiedon ja ohjauksen tarjoamista vanhemmille. Lisäksi tulisi myös paremmin tiedottaa saatavilla olevista taloudellisista sekä muista tuen muodoista.



Etelän-SYLI:n tarjoama vertaistoiminta sai paljon kiitosta kyselymme vastauksissa, mikä osoittaa heidän toimintansa arvokkuutta.

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

Lähde:
Michaela Keränen & Elisa Palmroos. ”Syömishäiriö on 24/7 meidän elämässä ja se on helvettiä.” Vanhempien kokemuksia saamastaan tuesta lapsen sairastaessa syömishäiriötä. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2024.

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

#Tietotorstai lisää tietoisuutta ja ymmärrystä syömishäiriöiden monimuotoisuudesta.

Julkaisemme tutkimuksiin perustuvaa tietoa eri syömishäiriöistä, syömisen ongelmista, kehonkuvasta ja liikuntatottumuksista.

#syömishäiriö #LapsiSairastaa #LapsenSyömishäiriö #SairastavanLäheinen
...

Tule kuulemaan syömishäiriöiden varhaisesta tunnistamisesta, sairauden puheeksi ottamisesta sekä läheisen roolista ja jaksamisesta! 😃

Illan päätteeksi kuullaan syömishäiriöstä toipuneen kokemuspuheenvuoro.

Webinaari on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille.

Se on suunnattu kuitenkin etupäässä sairastavien läheisille ja sairastavia työssään kohtaaville ammattilaisille.

📍: Zoom
⏰ Ke 22.5. klo 13.30–15.15

🔸 Voit osallistua asuinpaikastasi riippumatta.
🔸 Sinun ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
🔸 Webinaarista ei julkaista tallennetta.
🔸 Osallistumislinkki löytyy bion linkkipuusta ja tapahtumapäivänä myös IG-tarinasta.

Sinulla ei tarvitse olla Zoom-sovellusta ladattuna. Osallistujien kamerat ja mikrofonit ovat automaattisesti kiinni.

Kysymyksiä ja kommentteja voit lähettää chatissä. Jos et halua nimesi näkyvän chat-ikkunassa, liity webinaariin nimimerkillä.

#webinaari #syömishäiriöt #kokemuspuheenvuoro #etelänsyli #LäheinenSairastaa
...

Vierailut HUSin Syömishäiriöyksikössä ovat todella tärkeä osa meidän toimintaa ja yhteistyötä HUSin kanssa.👑

Tällä kertaa vapaaehtois- ja vertaistukitoiminnan koordinaattorimme Anu lähti vierailulle pitkäaikaisen vapaaehtoisemme Erikan kanssa.

Vastaava toiminnanohjaajamme Eva sai viime viikolla Syömishäiriöyksiköstä erittäin tervetulleita vieraita meidän toimitiloihin Kaapelitehtaalle.

Tilat ja meidän toiminta tulivat entistä tutummiksi niin hoidossa oleville kuin hoitajillekin.

Saimme palautetta siitä, miten sairastavat kokevat saavansa meiltä tukea toipumisen eri vaiheissa. Ettei jää yksin missään vaiheessa oman tilanteen kanssa.🧡

@duunissa_psykiatrialla @hus_sairaala #syömishäiriö #ÄläJääYksin
...

Naisurheilijan oireyhtymällä tarkoitetaan tilaa, jossa runsaasti urheileva nainen kärsii ainakin yhdestä seuraavista kolmesta oireesta:
🔸 niukka energiansaanti (häiriintyneen syömisen tai muun syyn takia)
🔸 kuukautiskierron häiriöt TAI
🔸 pienentynyt luuntiheys

Oireyhtymä ei rajoitu pelkkiin huippu-urheilijoihin, vaan ilmiötä tavataan myös aktiivisesti liikkuvilla tytöillä ja naisilla.

Oireyhtymän vakavista seurauksista (syömishäiriöistä, kuukautisten poisjäämisestä ja rasitusmurtumista) näyttäisivät kärsivän erityisesti sellaisten lajien urheilijat, joiden menestymisessä paino on keskeinen tekijä.



Oireyhtymä on helppo tunnistaa, kunhan sen oireet muistaa pitää mielessä. Varhainen tunnistaminen on erityisen tärkeää kasvuikäisillä.

Oireet ovat alussa lieviä, ja urheilija saattaa näyttää terveeltä. Varhaiseen tunnistamiseen ei vielä ole vakiintunutta käytäntöä, minkä takia kliininen haastattelu ja tutkimus ovat tärkeässä asemassa.



Suomalaisessa hoitojärjestelmässä hoitoketju on vielä vakiintumaton. Kun epäily oireyhtymästä syntyy, koulu-, nuoriso- tai liikuntalääkäri on hyvä hoidon koordinoija.

Voidaan konsultoida myös esimerkiksi gynekologia, psykiatria, endokrinologia, urheilupsykologia tai ravitsemusterapeuttia.



Ruokavalion tasapainottaminen ja riittävän ravinnonsaannin turvaaminen on oireyhtymän keskeisin hoitokeino.

Hoidon kannalta oleellisinta on painonnousu, jonka myötä urheilija voi saavuttaa oman "hyvinvointipainonsa". Naiselle tai tytölle tämä tarkoittaa painoa, jolloin luonnolliset kuukautiset käynnistyvät ja toimivat häiriöttä.

Painokeskeisten lajien harrastajia tulee valistaa laihduttamiseen liittyvistä haitoista ja kannustaa tasapainoiseen syömiseen sekä realistisiin urheilutavoitteisiin.

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

Lähde:
Anna Mervaala, Pippa Laukka ja Anna Keski-Rahkonen. Naisurheilijan oireyhtymä: liikaa urheilua ja liian vähän ruokaa. Duodecim 2019; 135(1): 61-8.

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

#Tietotorstai lisää tietoisuutta ja ymmärrystä syömishäiriöiden monimuotoisuudesta.

Julkaisemme tutkimuksiin perustuvaa tietoa eri syömishäiriöistä, syömisen ongelmista, kehonkuvasta ja liikuntatottumuksista.

#NaisurheilijanOireyhtymä
...

✨- Astun syömishäiriökuplan ulkopuolelle hetkeksi ja tarkastelen elämää etäältä.

✨- Pohdin, mitä kaikkea minulla on ollut ennen sairastumista ja mitä kaikkea ihanaa on edessä, kun vain jaksaa jatkaa toipumisen tiellä.

✨- Yritän nähdä tulevaisuuteen ihania asioita, jotka antavat voimia.❤️

🔸

Julkaisemme tiistaisin syömishäiriötä sairastavien, siitä toipuvien/toipuneiden sekä läheisten kirjoittamia tekstejä.

Julkaisujen tavoitteena on tuoda jokaisen toipumispolulle valoa ja toivoa.

Toivontäyteistä vapputiistaita juuri sinulle!🧡

#toivontiistai #syömishäiriö #SyömishäiriöstäToipuminen
...

Painoon liittyvä syrjintä näkyy kaikilla keskeisillä elämän alueilla, kuten työelämässä, terveydenhuollossa,
koulutuksessa ja liikuntaharrastuksissa.🧐

Lihavuutta pidetään edelleen yksilön ongelmana. Vastuun painon kontrolloinnista nähdään olevan henkilökohtainen, ja epäonnistumista pidetään henkilökohtaisena ongelmana.



Lihavaan ihmiseen liitetään sosiaalisesti negatiivisesti leimaavia ominaisuuksia.

Vastuullista painopuhetta voidaan lisätä antamalla ihmisille keinoja, paikkoja ja välineitä oppia ja kehittyä sekä pohtia omia arvoja ja asenteita suhteessa lihavuuteen.

Kun tieto ja ymmärrys lisääntyvät, toimintamallit ja prosessit tukevat hyvinvointi-, ei painokeskeisyyttä.



Jokaisella on vastuu muokata keskustelukulttuuria rakentavammaksi ja omilla valinnoilla vaikuttaa siihen, millaiset uutiset lihavuudesta ovat esillä.



Jotta edetään kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä sekä vähennetään lihavuuden häpeäleimasta johtuvia seurauksia:

🔵 Tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä lihavuuden stigmasta koulutuksen, tutkimuksen ja arvotyöskentelyn keinoin.

🔵 Lihavuuteen liittyvää viestintää on kehitettävä.

🔵 On laadittava eettiset ohjeet lihavuudesta viestimiseen ja sen kuvittamiseen.

🔵 Yhdenvertaisuuslakiin on lisättävä kielto syrjinnästä koon tai painon perusteella.

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

Lähde:
Terhi Koivumäki, Hannele Harjunen, Tiia Hagström, Katri Mikkilä, Tuija Pusa & Marjaana Lahti-Koski. Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä. Lihavuuden stigma ja sen vähentäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023: 10.

🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸🔸

#Tietotorstai lisää tietoisuutta ja ymmärrystä syömishäiriöiden monimuotoisuudesta.

Julkaisemme tutkimuksiin perustuvaa tietoa eri syömishäiriöistä, syömisen ongelmista, kehonkuvasta ja liikuntatottumuksista.

#painopuhe #VastuullinenPainopuhe #lihavuus #LihavuudenStigma #paino
...