Mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkosen webinaarin aiheena oli syyskuussa 2022 syömishäiriö ja seksuaalisuus. Hänen tärkein viestinsä oli, että seksuaalisuus on paljon monimuotoisempaa kuin usein ajatellaan. Se kuuluu kaikille, ja vaikeistakin kokemuksista voi toipua.
Eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteissa seksuaalisuus on eri kokoinen. On tilanteita, joissa seksuaalisuus ei näyttele minkäänlaista roolia; on myös tilanteita, joissa seksuaalisuus on lähes kaikkea olemista ylläpitävä voima. Tämän vuoksi seksuaalisuutta voi käsitellä hyvin monesta eri näkökulmasta.
Hyvään seksuaalisuuteen ajatellaan yleensä liittyvän tasapaino kehon ja seksuaalisuuden kanssa. Tähän vaikuttavat kuitenkin monet asiat: ehkä oma seksuaalisuus ei sovi muotteihin, ehkä kehorauhaa on rikottu, ehkä ihminen kokee ulkonäköpainetta.
Ehjän kehon ja kehoyhteyden odotus voi tuntua vaativalta, etenkin jos syömishäiriö on mukana vaikuttamassa kehosuhteeseen.
Syömishäiriö ja häpeä
Hyvin yleinen kysymys seksuaaliterapeutin tai -neuvojan vastaanotolla liittyy siihen, olenko normaali. Monella – etenkin syömishäiriötä sairastavilla – on pohjalla oleva pelko siitä, että itsessä on jotain vikaa, ettei kelpaa tai riitä tai on ulkoisesti vääränlainen. Ihmiset kokevat myös viallisuutta ja vajavaisuutta, mikä heijastuu seksuaaliseen minäkuvaan.
Rajoittavat uskomukset itsestä ja omasta seksuaalisuudesta puolestaan voivat johtaa lamaantumiseen, kehodysforiaan tai kehovihaan.
Seksuaaliterapiassa ja -neuvonnassa näitä virheellisiä uskomuksia voi purkaa ja käsitellä kriittisesti. Ihmisen seksuaalisuus on luonnoltaan hyvin moninaista, eikä sen kirjo tule useinkaan esiin esimerkiksi populaarikulttuurissa.
Moni ihminen kantaa häpeää siitä, että se, millainen on, ei ole hyväksyttävää. Rajoittavat uskomukset itsestä ja omasta seksuaalisuudesta puolestaan voivat johtaa lamaantumiseen, kehodysforiaan tai kehovihaan. Tällöin yhteys omaan kehoon katkeaa ja mielihyvää ja nautintoa on vaikea kokea.
Toinen tavallinen syömishäiriöstä sairastavilla ja toipuvilla oleva kokemus on se, että oma seksuaalisuus menee ”yli.” Siihen voi liittyä arvottomuuden tunnetta tai halua ottaa isoja riskejä, ehkä tuntemusta siitä, että mikään ei muuten tunnu miltään.
Joskus ihmisellä voi esiintyä oman turvallisuuden laiminlyöntiä, jolloin hän ajautuu turvattomiin tilanteisiin, ottaa riskejä, unohtaa ehkäisyn tai päätyy vaarallisiin paikkoihin.
Joskus seksuaalisuus voi tuntua addiktiiviselta: asioita tapahtuu eikä niistä voi täysin päättää. Tällaisen käyttäytymisen takana voi olla riippuvuuksia, traumaa tai aiempia väkivaltaisia kokemuksia.
Kohti nautintoa
Hyvä olo omasta kehosta on saavutettavissa, vaikka syömishäiriöstä paraneminen olisi kesken. Ihmisen ei tarvitse olla tietynlainen, jotta seksuaalisuus tai hyvän olon kokemus eheytyisi. Se voi tapahtua, ja usein tapahtuukin, toipumisen matkan varrella.
Ihminen voi olla rikki, keskeneräinen, henkisesti tai fyysisesti vaurioitunut ja silti tuntea nautintoa.
Seksuaalisuus kuuluu kaikille, ja jokaisella on oikeus omanlaiseensa ja omannäköiseensä nautintoon. Esimerkiksi seksuaalilääketieteessä etsitään ihmiselle tapoja nauttia, vaikka hänellä olisi vamma, sairaus tai vaikeita kokemuksia.
Keskeinen ajatus on nimeltään ”good enough sex”. Olemme kasvaneet ajatukseen siitä, että nauttiakseen pitäisi olla ehjä, vahva tai täydellinen: good enough sex tarkoittaa, että ihminen voi olla rikki, keskeneräinen, henkisesti tai fyysisesti vaurioitunut ja silti tuntea nautintoa.
Keski-Rahkonen esittääkin uudeksi ideaaliksi nautinnon kokemisen juuri sillä keholla, niillä voimavaroilla ja siinä tilanteessa, missä ihminen on juuri nyt.
Myös hyvän ja kivan seksuaalikasvatuksen saanut voi kantaa mukanaan täydellisyyden taakkaa ja ajatella, että pitäisi kokea tietyllä lailla tai näyttää tietyltä.
Jopa vapaassa ja liberaalissa yhteiskunnassa hallitsevat kertomukset seksuaalisuudesta sisältävät pohjaoletuksia, jotka luovat ihmisille isoja paineita.
Seksi näyttäytyy suorittamisena, tarvitaan hyvä erektio ja orgasmi, täytyy näyttää tietyltä ja olla tietynlainen. Lisäksi kulttuurimme näyttää seksuaalisuuden kapean ja suorittavan heteroseksin linssin läpi.
Käytännön vinkkejä
Perusasia itseen tutustumisessa on muiden ihmisten odotusten nollaaminen ja muiden tarinoiden unohtaminen. Kannattaa kysyä, kuka on, mitä haluaa tai ei halua. Millaiset asiat tuottavat mielihyvää ja nautintoa juuri minulle? Millaisesta kosketuksesta pidän?
Kosketustuntemus ja -mielihyvä on hyvin yksilöllistä. Mikä tuntuu hyvältä? Mikä tuntuu pahalta? Mikä tuntuu ei-miltään? Kaikille on tarjolla myös fantasiamaailma, johon on hyvä tutustua.
Naiskehoon syntyneillä on usein kokemuksia kivuliaasta seksistä, samoin kuin ihmisillä, jotka ovat sukupuolen transitioprosessissa. Seksuaalisuuden löytämisessä apuvälineistä on hyötyä.
Naiskehoon syntyneille on myös tavallista se, ettei penetratiivinen, tavallinen seksi tuota nautintoa. Konkreettinen lisä nautinnon lisäämiseen on stimulaation lisääminen esimerkiksi erilaisilla tärinää tai värinää tuottavilla välineillä. Niitä voi kokeilla vaikka vaatteiden päältä. Ja jos seksin apuvälineisiin tutustuminen tuntuu vaikealta, voi kokeilla vaikka sähköhammasharjan tylppää päätä. Ei ole olemassa sääntöä siitä, minkä pitäisi tuntua hyvältä.
On hyvä laajentaa käsitystä siitä, mitkä kaikki seksuaalisuuden muodot ovat hyviä.
Myös tietoisuustaidot ovat hyödyllisiä. Jooga ja meditaatio auttavat rikkinäiseen kehoyhteyteen tai haluttomuuteen, kunhan pysytään ei-suorittavalla ja ei-arvottavalla puolella.
Hyvin tavallinen ongelma on stressi. Hyvin pienellä osalla ihmisistä stressi voi myös terästää seksiä. Valtaosalla kokemus on kuitenkin se, että mitä stressaantuneempi on, sitä vaikeampi on tuntea kehoa, löytää yhteyttä itseen ja heittäytyä kokemuksen vietäväksi.
Seksuaalisuuden tarkastelussa kannattaa myös kyseenalaistaa näköaistin ylivalta ja tutustua muihin aisteihin kuten kuulo-, haju- ja makuaistiin.
Nautinnon muodot ovat erittäin moninaisia, ja kaikilla on niihin oikeus. On hyvä laajentaa käsitystä siitä, mitkä kaikki seksuaalisuuden muodot ovat hyviä.
Miten lähestyä vaikeita kokemuksia?
Osalle toimii puhuminen tai kirjoittaminen. Kaikkien kokemuksia sanat eivät kuitenkaan tavoita. Taide tai muu ilmaisu kuten liike voi olla hyvä. Osalle ihmisistä tärkeä kokemus on kehollinen reitti. Joidenkin traumaterapian suuntausten mukaan ihminen kantaa kehossaan tiettyjä kokemuksia.
Vaikeistakin kokemuksista on tie ulos, ja toipuminen on mahdollista ja todennäköistä.
Tärkeitä taitoja ovat asiallisen tiedon hankkiminen, omien tunteiden tunnistaminen, itsemyötätunto, vertaistuki ja tietenkin ammattiapu. Myös aktivismista voi olla apua. Tärkeintä on ymmärtää, että vaikeistakin kokemuksista on tie ulos ja toipuminen on mahdollista ja todennäköistä.
Kirjoittaja on Etelän-SYLIn vapaaehtoinen.
Muita aiheeseen liittyviä webinaaritallenteita:
Syömishäiriöiden sateenkaari (hlbtiq+)
Tietoisuustaidot syömishäiriöstä toipumisen tukena
