Urheilun ilosta vai askeleita ahdistukseen?
Kesäsade – plop, varpaat kastuu – läts, lenkkareista läpi – lits. Kävelen hiekkatiellä kumarrellen tien ylle painuvien oksien alitse. Märät oksat huitaisevat päätäni ja roiskauttavat vettä hikisille vaatteilleni. Syke tasaantuu, iho viilenee, haistelen nautiskellen kosteaa kesäiltaa. Muistan ajan, jolloin olisin pitänyt tällaista suoritusta epäonnistumisena – urheilun kuuluu tuntua, kesken ei pidä jättää! Treeni ilman verenmakua suussa on mielen ja kehon … Lue koko artikkeli
