Älä laihduta päivän 2021 luento käsitteli aihetta ”Kehoitsetunto median ja kommenttien ristipaineessa – miten vahvistat pienestä pitäen?”. Luennoitsijana oli lastenpsykiatri ja nuorisolääkäri Raisa Cacciatore, jonka työ keskittyy seksuaali- ja aggressiokasvatukseen sekä itsetunnon, perheiden ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen.
Ulkonäkötietoisuuteen sosiaalistuminen alkaa lapsuudessa, kun huomaamme, että ulkonäköämme pidetään keskeisenä kelpaavuuden ja joukkoon kuulumisen mittarina.
Kasvamme osaksi kulttuuria, jonka arkipäiväiset käytännöt ovat usein korostetun ulkonäkökeskeisiä. Kun ulkonäköseikkoja tuodaan toistuvasti esille arvottavassa merkityksessä, alkaa ulkonäkökeskeisyys herkästi ohjailla lapsen valintoja.
Ulkopuolelta tulevat vaikutteet
Tiedotusvälineillä on paljon valtaa kulttuuristen kauneusihanteiden ja kehonormien ylläpitämisessä – ja toisaalta myös niiden muovaamisessa. Muoti- ja kosmetiikkateollisuus, kehon muokkaamista korostava liikunta ja urheilu sekä digitaalinen kuvankäsittely ovat nykyajan viestinnässä merkittävällä sijalla.
Lapsi rakentaa omaa kehosuhdettaan tulkiten muun muassa näiden sosiaalisia merkityksiä. Vallitseva asenneilmapiiri vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millainen käsitys lapselle muodostuu omasta toimijuudestaan ja kehonsa pystyvyydestä.
Lapsen ympärillä olevien aikuisten välittämillä asenteilla ja malleilla on paljon painoarvoa. Lapsi havainnoi ja tulkitsee tarkkaan sitä, millä tavoin hänelle esikuvina toimivat aikuiset arvioivat niin itseään kuin muitakin ihmisiä.
Esimerkiksi oman vanhemman jatkuva itsekriittisyys, riittämättömyyden tai häpeän tunne välittyvät herkästi lapselle. Myös median ja markkinoinnin esittämiin viesteihin lapsi oppii suhtautumaan paljolti mallioppimisen kautta.
Kun lapsi oppii lempeyttä ja arvostusta itseään kohtaan, hän on vahvoilla myös kohdatessaan elämän pettymyksiä.
Aikuisen tuki ja esimerkki
Cacciatore painotti luennolla lasten arvokasvatuksen tärkeyttä. Aikuisen on tarpeen olla tietoinen siitä, millaisia arvoja hän välittää eteenpäin ja millaisia normeja vahvistaa omalla esimerkillään.
Lapsen kanssa on hyvä keskustella median välittämästä todellisuuskuvasta hänelle ymmärrettävästi. Miten merkityksellistämme esimerkiksi sitä, että kauneus, terveys, onnellisuus, seksikkyys ja menestys esitetään useassa yhteydessä toisiinsa kytkeytyneinä? Mikä on suhteemme sukupuoleen kohdistuviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin odotuksiin? Entä minkä tyyppisiä kulutustarpeita meille pyritään markkinoinnin keinoin luomaan?
Lasta olisi tärkeää kuulla hänen kokemistaan paineista sekä omista unelmistaan. Kasvua tulisi tukea niin, ettei lapsen kokemus hyväksytyksi tulemisesta rakennu suoritusten varaan. Lapsi kaipaa ympärilleen turvallisia ja hyväksyviä aikuisia, jotka tukevat häntä myönteisen minäkäsityksen kehittymisessä.
Kun lapsi oppii lempeyttä ja arvostusta itseään kohtaan, hän on vahvoilla myös kohdatessaan elämän pettymyksiä. Tällöin onnistumisen ja nautinnon kokeminen ei pohjaudu suorittamiseen tai riippuvuuskäyttäytymiseen.
Kasvavan lapsen on tärkeää saada kokea, että häntä kannustetaan ja että hän on arvokas omana itsenään.
Cacciatoren mukaan lapselle olisi keskeistä luoda sellainen kasvuilmapiiri, jossa hän pystyy luottamaan siihen, että asioista voidaan puhua avoimesti niiden oikeilla nimillä. Lapsi tarvitsee tilaa uteliaisuudelle ja kysymysten esittämiselle.
Hän kaipaa ikätasoista tietoa ja tukea ymmärtääkseen kehoon liittyviä kokemuksia ja ihmiskehojen moninaisuutta. Kasvavan lapsen on tärkeää saada kokea, että häntä kannustetaan ja että hän on arvokas omana itsenään.
Kirjasuositus: Vuonna 2020 julkaistu teos Radical Belonging: How to Survive and Thrive in an Unjust World (While Transforming it for the Better).
Sen on kirjoittanut Lindo Bacon. Teos tarkastelee ulkonäköön ja kehoon liittyvää toiseuttamista ja syrjintää. Bacon lähestyy aihetta yhtäältä tieteen ja toisaalta omaelämäkerronnallisuuden kautta. Kirjailijalla on itsellään kokemus syömishäiriön sairastamisesta.
Kirjoittaja on Etelän-SYLIn vapaaehtoinen
