anoreksia

Syömishäiriöitä sairastavien ja toipuvien ryhmä, JÄRVENPÄÄ

Aika: Tiistaisin 10.2., 17.3. ja 28.4. klo 17:30-19. Paikka: Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus JUST (Lääkärinkuja 1, 2.krs), kokoushuone Kuukkeli**. Tähän avoimeen ja matalan kynnyksen vertaistukiryhmään ovat tervetulleita kaikki, joita oma syöminen, liikunta tai kehonkuva tavalla tai toisella mietityttävät. Keskustelua käydään toipumismyönteisessä hengessä huoneentaulun pohjalta. Ryhmää ohjaavat Etelän-SYLIn vapaaehtoiset, joilla on oma kokemus sairastamisesta ja toipumisesta. 10.2. kokoontumisella mukana Etelän-SYLIn vapaaehtoistoiminnan koordinaattori … Lue koko artikkeli


PERUTTU Laihuushäiriötyyppisesti oireilevien ryhmächat

Laihuushäiriötyyppisesti oireilevien ryhmächat on sinulle, joka esim.: mietit suhdettasi ruokaan, syömiseen, kehoon tai liikuntaan sairastat tai toivut syömishäiriöstä ja kaipaisit vertaistukea, mietit, millaiset asiat tukisivat toipumista ja / tai kaipaisit vinkkejä siitä, mistä saisi apua tilanteeseesi. Ryhmächatissa keskustellaan vertaistuellisessa hengessä mieltä painavista asioista yhdessä ryhmäläisten ja yhdistyksen vapaaehtoisten ohjaajien kanssa. Keskustelua käydään SYLI-chatin huoneentaulun pohjalta, johon tulee perehtyä ennen osallistumista. … Lue koko artikkeli


Laihuushäiriötyyppisesti oireilevien ryhmächat

Laihuushäiriötyyppisesti oireilevien ryhmächat on sinulle, joka esim.: mietit suhdettasi ruokaan, syömiseen, kehoon tai liikuntaan sairastat tai toivut syömishäiriöstä ja kaipaisit vertaistukea, mietit, millaiset asiat tukisivat toipumista ja / tai kaipaisit vinkkejä siitä, mistä saisi apua tilanteeseesi. Ryhmächatissa keskustellaan vertaistuellisessa hengessä mieltä painavista asioista yhdessä ryhmäläisten ja yhdistyksen vapaaehtoisten ohjaajien kanssa. Keskustelua käydään SYLI-chatin huoneentaulun pohjalta, johon tulee perehtyä ennen osallistumista. … Lue koko artikkeli


Maakuntamatkailua

Minulla on tapana, silloin kuin pystyn, käydä vierailuilla erinäisissä Suomen kaupungeissa. Kun muut kysyvät, miksi menen Lahteen viikonlopuksi, kerron lähteväni etsimään itseäni. Itselleni mieluinen ja tehokas tapa reflektoida elämäänsä on konkreettisesti poistaa itsensä siitä hetkeksi. Mietin, ovatko kaikki lomamatkat, joille ihmiset lähtevät esimerkiksi tänäkin hiihtolomakautena, jollain metatasolla saman funktion toteuttajia. Peilaaminen ja pohdiskelu on tärkeää. Arki on täyttä ja tukkoista, … Lue koko artikkeli


VAPAAEHTOISEN ÄÄNI: Aina kanssasi

Kannattaa varautua siihen, että anoreksia tulee todennäköisesti aina olemaan osa elämääsi. Tarkkaa sanamuotoa en muista, mutta tämä oli viesti, jonka sain kuulla usealta taholta sairastaessani kymmenisen vuotta sitten. Olin tuolloin 13-vuotias, hoidossa psykiatrisella osastolla anoreksian vuoksi ja tulevaisuus alkoi näyttää mielikuvissani melko synkältä. Todellako koko loppuelämäni saisin syynätä ruokapakkausten kyljistä rasvapitoisuusprosentteja, ahdistua jokaisesta väkisin niellystä suupalasta ja aikatauluttaa päiväni sen … Lue koko artikkeli


VIERASKYNÄ: Parantumisen tielle pääseminen

Ihmiset usein kysyvät, miten olisin halunnut minua autettavan silloin kun olin sairas. Monesti kysyjät ovat sellaisia, jotka ovat lähipiirissään havainneet syömishäiriön merkkejä ja haluavat auttaa, mutta eivät tiedä miten. Heille olen vastannut, että en mitenkään. Enhän minä apua halunnut, koska en kokenut sitä millään lailla tarvitsevani. Elin omassa anoreksian täyteisessä kuplassani, enkä minä siitä pois halunnut päästä tai edes ymmärtänyt … Lue koko artikkeli


VIERASKYNÄ: Elämää sumussa

Minun on hyvin vaikea katsoa kuvia itsestäni niiltä ajoilta, kun olin sairas. Törröttävät luuni, tikkuraajani ja lasittunut tyhjä katseeni kertovat hyvin surullista tarinaa. Se en ole minä, joka kuvista katsoo, se on anoreksia. Sairaus ei kuihduttanut vain kehoani, se kuihdutti minut myös sisältä. Oma persoonani katosi pois sairaiden ajatusten tieltä, jotka oli ohjelmoitu palvelemaan vain yhtä tarkoitusta. Ja se tarkoitus … Lue koko artikkeli


VIERASKYNÄ: Kesä, joka muutti kaiken

Yllä oleva otsikko voisi kätkeä sisälleen monenmoisia tarinoita; pakahtumista kesärakkauden huumassa, lähtemättömästi mieleen jääneitä lomamatkoja tai ikimuistoisia kesätyöpaikkoja. Onneksi minultakin sellaisia tarinoita löytyy. Mutta nyt kerron kesästä, jolloin sairastuin anoreksiaan ja putosin kuiluun, josta en vieläkään ole täysin päässyt nousemaan. Kesä, jolloin elämääni tulivat armottomat säännöt liittyen ruokaan ja liikkumiseen väistyäkseen vasta liian monta vuotta myöhemmin. Sinä kesänä kahdeksas luokka … Lue koko artikkeli