läheisyys

Rakkautta syömishäiriön aikaan

Muistan lähimenneisyydestäni tarkan ajankohdan, jolloin oireiluni oli pahimmillaan. Asuin yksin vetoisessa, vanhanaikaisessa kämpässä, jossa nukahdin jakkupuku päällä sohvalle. Sängyssä nukkumisen esti naapureiden kovaääninen keskustelu, josta en tietenkään kilttinä tyttönä voinut valittaa. Aamulla heräsin naama turvonneena ja vaatteet ryppyisenä juomaan halvinta murukahvia järkyttävän kylmässä keittiössä, kampesin itseni toimistolle ja jatkoin onnettomassa päivätyössäni, jonka herättämää ahdistusta olin taas koko illan purkanut sämpylävuoreen. … Lue koko artikkeli


VAPAAEHTOISEN ÄÄNI: Hyvä näin

Näin ystävänpäivän jälkeiselle viikolla haluan jakaa teille vähän toisenlaisen tarinan ystävyydestä. Se oli vaan yksi päivä. Tuntui, että jokin oli vinossa. Kartan koordinaatit olivat sekaisin ja totuudesta tullut valhetta, valheesta totuutta. Menossa oli kiireinen ja raskas viikko, kaipasin pitkästä aikaa voimaa paikasta, joka oli ennen niin tuttu. Huhuilin tuon voimavaran äärellä. Kurkistin kulmien taakse, kuiskailin kaikuviin nurkkiin. En löytänyt sitä. … Lue koko artikkeli