VAPAAEHTOISEN ÄÄNI: Tyttöjen juttuja
Minä olen aina ollut naistenlehtien ja kaikkien hömppäjuttujen suurkuluttaja. Se tuo vapaa-aikaan mukavaa tasapainoa varsinkin, kun työskentelee teknisellä alalla. Keskustelut miespuolisten kollegojen kanssa ajautuvat usein autoihin, veneisiin ja kalastukseen. On mukavaa, kun voi silloin tällöin työpäivän jälkeen käpertyä nojatuoliin selailemaan ”tyttöjen/naisten” juttuja. Ehdottomasti parasta antia naistenlehdissä ovat mielestäni loistavat henkilökuvat ja tarinat ihmisistä. Jutut kauneudenhoidosta, muodista ja sisustusideoista ovat usein ... Lue koko artikkeli
VIERASKYNÄ: Minun tarina Etelän-SYLIssä
Kuulin Etelän-SYLIstä Helsingin lasten ja nuorten syömishäiriöklinikan kautta ja aloin käymään siellä syyskuussa 2013. Ensimmäisen kerran osallistuin kahvihetkeen. Ajattelin, että jos nyt kokeilisin, koska minulla ei ollut minkäänlaista aavistusta millaista Sylissä olisi. Olin jännittynyt, koska kyse oli kuitenkin asiasta, jota en ollut tottunut jakamaan kuin läheisteni kanssa. Kahvihetkellä kuitenkin huomasin, että ilmapiiri oli hyvin rento ja mukava. Jokainen sai jakaa ... Lue koko artikkeli
Kohtaamisia
”Hei Uura-Liina, Oli tosi kiva huomata, että olet palannut töihin…Kiitokset arvokkaasta panoksestanne.” Tämän suuntainen viesti tuli eilen sähköpostiini eräältä pitkän uran syömishäiriöhoidon parissa tehneeltä lääkäriltä. Viesti lämmitti sydäntäni. Tämä lääkäri ei suinkaan ollut kuka tahansa lääkäri. 2000-luvun alkupuolella tämän lääkärin vastaanotolle asteli nuori nainen – lääkeriippuvainen, alkoholin väärinkäytöllä ja syömisellä oireileva, työssään uupunut työnarkomaani, jonka määräaikainen työsuhde oli loppunut viikko ... Lue koko artikkeli
On the difficulty of change
This blog entry is in English as it is written on the eve of our first ever English-speaking peer support event (read more about it here). It’s also my first blog entry here, thanks for having me. I am happy that our English-speaking event is taking place as I believe there is a demand for it, and I am excited ... Lue koko artikkeli
Palkkapäivä
”Äiti, mä haluaisin sulautua luontoon. Niinku sillai, että pukeutuisin vaikka ruskeisiin ja olisin niin kuin se puun runko. Sit mua ei erottaisi kun mä olisin ihan siinä puussa kiinni ja leikkisin olevani se puu.” Nämä esikouluun ennen aamukahdeksaa lähdössä olevan tyttöni pohdinnat toivat mieleeni Helsingin Sanomissa (20.8.2014) olleen Maaret Kallion blogikirjoituksen ”Mikä ihme myötätunnossa maksaa”. Blogisti kirjoittaa näin: ”Kaipuu tulla ... Lue koko artikkeli
Kiitos ja näkemiin
Aika on kummallinen käsite. Vaikka se on pilkottu matemaattisen tarkasti erilaisiksi yksiköiksi, tuntuu se kuitenkin lopulta aina yhtä abstraktilta ja mahdottomalta määritellä. Aloitin toiminnanohjaajana Etelän-SYLIssä vuosi ja kymmenen kuukautta sitten. Välillä tuntuu siltä, että se päivä oli eilen. Välillä, useammin, taas tuntuu siltä, etten ole koskaan missään muualla ollutkaan. Yhdistyksestä tuli niin nopeasti oma työpaikka ja toinen koti. Muistan elävästi ... Lue koko artikkeli
Herkkänä elämälle
Länsiväylän varrelta Lauttasaareen. Väsynein silmin katselen bussin ikkunasta. Meri on kaunis. Loppukesän aamuaurinko ei ole enää varovaisen kirkas; se paistaa korkealta. Korvissa soi kappale, joka vie toiseen hetkeen. Jonnekin, missä suru on läsnä. Tai ilo. Onni. En tiedä mikä, mutta vatsassa muljahtaa, kyynel vierähtää. Pelästyn sen huomatessani ja nostan aurinkolasit silmille, ikään kuin vastapäätä istuva herra ei olisi kerinnyt huomaamaan ... Lue koko artikkeli
Tietoisesti itseni näköinen elämä
Nautin viikko sitten musiikista. Yksi suosikkibändeistäni soitti klubikeikan helsinkiläisessä pubissa. Viime kerrasta oli jo aikaa, ja muistin jälleen keikkakulttuurin viehätyksen kävellessäni ravintolan portaita alas hämyiseen alakertaan. Olen käynyt keikoilla jo pitkään, mutta vasta viimeisen parin vuoden aikana olen oivaltanut niiden merkityksen hyvinvoinnilleni. Huonoina hetkinä ne ovat saaneet minut liikkeelle, ihmisten pariin. Kun olen ollut väsynyt nykyiseen elämään ne ovat ... Lue koko artikkeli
Älä itke, Äiti.
Olen epäonnistunut. Lapseni voi pahoin, enkä ole huomannut mitään. En ole pystynyt suojelemaan rakkaimpaani tältä pahalta. Mitä tein väärin tai jätin tekemättä? Edesautoinko tietämättäni sairauden syntymistä? Miten voin koskaan korvata hänelle menetetyt vuodet? Olen huono äiti. Tyypillinen läheisen reaktio oman lapsen syömishäiriösairauden käytyä ilmi on syvä itsesyytös. Lapsen suojeleminen kaikelta pahalta lienee jokaisen äidin ja isän elämän tärkein tavoite. ... Lue koko artikkeli
Kesämuistoja
Lapsuuden kesät olivat aina pitkiä, aurinkoisia ja lämpimiä. Mökillä oltiin ulkona ja vietettiin päivät järvessä, kotona kaupungissa taas oleskeltiin meren rannalla kavereiden kanssa. Kukaan ei ollut huonolla tuulella kukaan ei palellut, koskaan ei istuttu neljän seinän sisällä odottamassa sateen loppumista. Koskaan ei riidelty pinna kireänä aamusta iltaan. Nuoruuden kesät hujahtivat ohi hetkessä, liian nopeasti. Kavereiden kanssa vietettiin aikaa aamusta iltaan. ... Lue koko artikkeli
